Perhe

Matka Japaniin oli huikea kokemus. Tulevia matkoja tuntuu turhalle suunnitella, kun korona muutti maailman. Ehdin kuitenkin ennen koronaa toteuttaa melkein kaikki matkahaaveeni. Upeita reissuja tuli tehtyä mm. USA:han, josta nähtiin New York, Washington ja pienempiä kaupunkeja, Euroopasta Belgia, Etelä-Irlanti, Berliini, Pariisi, Lontoo ja Rooma. Sokerina pohjalla on muistoissa Japanin reissu.

Vuonna 2016 istuimme maaliskuussa Mikan kanssa lentokoneessa ja koneen nokka oli kohti Japania. Maahan jonne olin haaveillut matkustavani jo teinityttönä taistelulajiharrastuksen myötä tietokoneeni soittaessa X-Japania. Aiempaa matkakokemusta oli kertynyt Euroopasta ja USA:sta, eikä matkassa jännittänyt muu kuin se, miten jatkan kököttää koko matkan lentokoneen penkissä. Loppupeleissä lento meni kuitenkin ihan inhimillisesti torkkuen, leffoja toljottaen ja pädillä pelaillen.

Päästessämme junaan lentokentältä humahti tajuntaani, että nyt ei todellakaan olla enää Euroopassa. Vatsanpohjassa kutkutti, että nyt oli oikea seikkailu edessä. Mikan kanssa harrastamme molemmat vanhoja japanilaisia taistelutaitoja. Sen kautta saimme yöpymispaikan senseimme dojon yläkerrasta Nodassa. Noda on 154 000 asukkaan kaupunki, johon pääsee Tokiosta noin tuntiin junalla.

Alla olevat kuvat on Tokiosta. Siellä käydessä on pakko käydä ihmettelemässä ainakin yhdessä pelihallissa. Junalla pääsee liikkumaan näppärästi ympäriinsä.

• 

• 

• 

Matka Japaniin: hanami, ruoka ja juoma

Saavuttuamme Nodaan suuntasimme ensimmäiseen näkyvissä olevaan ravintolaan. Ruokalista oli pelkästään japaniksi, mutta onneksi listassa oli kuvia osasta annoksista. Tarjoilija ei puhunut lainkaan englantia. Tilasimme siis listaa osoittamalla ja saimme nopeasti ruokaa eteemme, juomaa en osannut tilata ja sain tyytyä erittäin vahvaan kylmään popkorniaromiseen vihreään teehen.

Haasteeksi tulikin ruokajuoma matkan aikana useaan kertaan. Kaikissa reissun aikana käymissämme ravintolassa ruokajuomana annoksiin kuului aina tee, ei koskaan vesi. Jotenkin minulta unohtui aina netin äärellä selvittää, että mitä vesi on japaniksi. Join koko reissun ajan teetä ja Asahi-olutta, kun en osannut muuta tilata! Voin sanoa, että loppumatkasta lounasolut ei tuntunut enää hyvälle ajatukselle 😀

Japanin reissumme alussa kirsikkapuut olivat juuri aloittaneet kukintansa ja niiden kunniaksi puistoissa oli hanami-juhlia. Muistan ikuisesti reissun aikana näkemäni tuhannet ja taas tuhannet kirsikankukat, jokia reunustaneet puut ja kirsikkapuita täynnä olleet puistot, joiden alle ihmiset istuivat piknikillä.

Juhlien aikaan puistojen laidoilla oli ruokakojuja, joista ostimme maustettuja kanatankoja, herkkuja ja ruokajuomaksi riisiviiniä eli sakea. Sake on noin 15-17 % viiniä ja kuten muissakin viineissä eri merkit ovat hieman eri makuisia.

Nodassa kävimme usein syömässä ravintolassa, jossa jokaisessa pöydässä oli oma grilli. Grillasimme nautaa ja possua ja nautiskelimme niitä soijakastikkeen kera. Oli muuten hyvää!

• 

• 

• 

Ei varmaan tule yllätyksenä, että Japanissa syödään paljon riisiä. Etukäteen en kuitenkaan tiennyt, että tulen matkan aikana syömään varmaan sangollisen noodeleita. Noodelikeitto pienillä lihanpaloilla tuli tutuksi, monesta paikkaa ei muuta löytynytkään. Paljon oli myös intialaistyyppisiä ravintoloita, joissa myytiin currylla maustettuja noodeleita. Varsinainen taitohaaste oli syödä puikoilla currynoodelikeitto valkoinen kauluspaita päällä ja lopuksi hörppiä kupin reunalta liemi. Niin tosiaan, jos et liiku pahimmilla turistirysä alueilla, niin haarukoita ja veitsiä on turha odottaa pöydästä löytyvän.

Kioto

Matkasimme myös Kiotoon neljäksi yöksi. Olimme varanneet huoneistohotellin puolen tunin kävelymatkan päässä juna-asemasta. Kävellessä tulkkasimme kovasti Google Mapsista kanji-merkeillä olevia katukylttejä. Päädyimme epäilyksistämme huolimatta aika suoraan oikeaan osoitteeseen siistiin pieneen huoneistoon.

Olimme onnistuneet puhtaasti sattumalta valitsemaan paikan, joka oli turistialueen ulkopuolella. Kaduilla näkyi vain paikallisia, jotka monesti katselivat meitä uteliaina. Kadun toisella puolella oli pieni pubi, jonka omisti puhelias Saksassa useamman vuoden asunnut nuori mies. Hän maistatti luumuviiniä jonka makuun ihastuin. Puheliaana miehenä vessassa käydessäni Mika oli ennättänyt aloittaa puhelemaan jo viereisen pöydän nuorten kanssa, jotka kertoivat opiskelevansa yliopistossa.

He kertoivat, että Japanissa opiskellaan paljon englantia yliopistossa, mutta opinnot keskittyvät lukemiseen ja kirjoittamiseen ja etenkin oikeaan kielioppiin. Puhumista ei opinnoissa treenata juuri lainkaan ja tämän vuoksi englantia ei uskalleta puhuta tai jos uskalletaan, niin kielitaito on varsin puutteellista. Että jos meidän suomalaisten rallienglanti tuntuu nololle, niin Japaniin verrattuna suomalaiset puhuvat englantia todella hyvin.

Opetimme siinä jutellessa paikallisille suomeksi numeroita ja sanomaan hei hei. Lähtiessämme pois koko pubin asiakaskunta hihkaisi meille kuorossa hei hei. Olimme siis sen verran eksoottisia vieraita, että meidän keskustelua oli kuunneltu viereisissä pöydissä korvat höröllä 😀

Nara

Teimme Kiotosta päiväreissun lähellä olevaan Naraan. Kaupungin historia alkaa 710 vuodelta, joten siellä riittää paljon nähtävää. Erityisesti Nara on tunnettu kesyistä peuroista ja valtavasta Budha-patsaasta Tōdai-jin temppelissä. Kaupungissa on myös upeita vanhoja puutarhoja, joissa kannattaa käydä pyörähtämässä samalla reissulla.

• 

• 

• 

• 

Peuroille voi ostaa niille tarkoitettuja keksejä, joita ne tulevat vauhdilla syömään. Syöttämisessä ei kannata viivytellä, koska kun peurat äkkäävät keksit niitä alkaa tulla enemmän ja enemmän… Jos peuralla ei ole suu täynnä keksiä, niin se löytää kyllä nopeasti purtavaa hihasta tai vielä useammin takapuolesta. Opimme nopeasti siis työntämään peurojen suut täyteen keksejä ja poistumaan sen jälkeen takavasemmalle.

Matka Japaniin oli ikimuistoinen. Toivon, että pääsen jonain päivänä matkustamaan Japaniin uudelleen. Maassa riittää ihmeteltävää ja ihasteltavaa hurjan paljon.

Blogiryhmämme halusi muistella parasta matkaansa kimpassa. Jos matka Japaniin sai reissuvarpaan vipattamaan, niin käy hyppäämässä lisää matkatunnelmiin alla olevista linkeistä.

Aito ajatus: Ulkomaan unelmia
VIA PER ASPERA AD ASTRA: Elämäni paras lomamatka – unohtumaton Barbados
FIN IN TIROL: Elämäni paras lomamatka | Etelä-Tiroli Italia

Kuhmo on reilun 8000 ihmisen kaupunki Kainuussa noin 100 kilometrin päässä rajalta. Kaupunki on muuttovoittoinen ainoastaan rajalta saapuvien petoeläinten suhteen. Valittavasti nuoret lähtevät pääsääntöisesti muualle opiskelemaan ja töihin.

Mitä ihmettä teette Kuhmossa?

Siinäpä kysymys, joka aloittaa melkein jokaisen uuden tuttavuuden Kuhmossa. Paikalliset ehkä pitävät itsestäänselvyytenä ympäröivää luontoa. Minusta tuntuu, että minun sielu lepää aina kun astun ulos mökkimme ovesta. Minulle paikka on ihanteellinen etätyön tekoon.

Meidän mökkiä ympäröi puhdas koskematon luonto. Etenkin talvella se käy hyvin selväksi, koska muutamaa moottorikelkan uraa lukuunottamatta hangella näkyy ainoastaan eläinten jälkiä. Olen nähnyt ilveksen juoksevan järven jäällä, ketun jolkottavan pihan poikki, törmännyt karhuun mökkitiellä ja kuullut susien ulvovan kiven heiton päässä pihastamme.

Tonttimme rajautuu suoalueeseen. Kitukasvuiset puut tykkylumen alla ja auringon paiste keväthangilla, hiihtoreissu koskemattomalla lumella. Mitä ihmettä voi ihminen enää muuta kaivata ympärilleen?

Tässä kuvia vuosien myötä Kuhmon talvesta. Ehkä näiden myötä ymmärrät, miksi Kuhmo on vienyt sydämeni.

Tämä bloggaus on osa Keltanokka bloggaajat-blogiyhteisömme yhteistyötä. Klikkaa itsesi talvitunnelmiin myös vähän eteläisempiin maisemiin.

Via Per Aspera Ad Astra: Talvi Gozolla
Fin In Tirol: Talvi Schwazissa | Itävallan Tirolin talvessa
Aito ajatus: Talvi Kuopiossa

Jätä toki kommenttia alle mitä asioita sinä arvostat talvessa ja missä sitä mieluiten vietät.

Joulu tuo minulle mieleen aina lapsuuden. Sain aina valtavasti lahjoja. Lahjojen avaus oli lapselle se joulun paras juttu. Usein en veljeni kanssa malttanut odottaa iltaa, vaan lahjat avattiin heti aamulla, kerran jopa aaton aattona…

Joulut olivat perheen yhdessäoloa mummolassa, kuusen tuoksua, kinkun syöntiä ja kortin peluuta. Vielä aikuisenakin herään joulun lähestyessä tässä samassa joulun tunnelmassa. Se tunnelma on minulle mielenrauhaa, iloa ja läsnäoloa. Tänä vuonna hämmästyin, kun heräsin kuukausi sitten aamulla tähän tunnelmaan. Ihan kuin olisi joulu! Taisin sanoa tästä miehellenikin, mutta hän ei oikein ymmärtänyt, miten marraskuussa voi herätä joulutunnelmissa 😀

Aikuisena joulun painopiste on siirtynyt yhdessäoloon. Lapsuuden maagisista jouluista huolimatta en koe olevani mitenkään super jouluihminen, joka laittaisi paikat tiptop ja pyöräyttäisi uunin täydeltä herkkuja. En todellakaan jaksa virittää koristeita, puunata ja vääntää jouluruokia.

Onneksi äitini luona mummolassa pidetään kiinni perinteistä. Suuntaamme aattona joulupöytään, josta löytyvät perinteiset herkut ja pöydän kruunaa kinkku. Joulukuusi on haettu metsästä ja odottaa koristelua.

Viime vuoden jouluna juniori oli vielä pieni vauvanyytti. Nyt kun hän on sellaisessa iässä, että ensimmäistä kertaa ymmärtää jotain joulun päälle, niin oikein kihisen odotusta. Tuskin maltan odottaa sitä ilmettä, kun pieni mies pääsee koristelemaan kuusta ja avamaan kaikki tsiljoona lahjaa, jotka hänelle on ostettu.

Lahjoja juniorille oli hankittu jo aivan riittävästi, mutta bongasin tänään vielä tarjouksesta lasten levysoittimen ja piirrustusvehkeitä. Hän pitää kovasti kaikista musiikkia soittavista lasten vempeleistä, joten uskon, että levysoittimesta tulee yksi joulun hiteistä.

En halua, että juniori oppii, että joulu on vain tsiljoona lahjaa. Toivon, että kasvaessaan hänet valtaa se kihisevä joulun tunnelma, ilo ja odotus mikä itsellänikin on ollut. Tuntuu, että lapsuuden joulut ovat tulemassa itsellenikin takaisin, kun voin opettaa pojalleni kaikki jouluperinteet.

Mielenrauhaa, iloa ja tunnelmaa jouluusi!

Tämä blogipostaus on osa Keltanokka bloggaajat-ryhmän yhteispostausta. Alla olevissa blogeissa, ryhmän jäsenet kertovat omista jouluistaan. Klikkaa linkkejä ja hyppää mukaan jouluntunnelmiin. Olisi myös ihan mahtavaa, jos kommentoisit alle, mikä sinulle on tärkeintä joulussa.

Naava Kaiho: Meidän perheen jouluttomuus
Via Per Aspera Ad Astra: Meidän perheen joulu
FinInTirol: Meidän perheen jouluperinteet ja perinteettömyys
Jowisfreelife: Meidän Yule
I don’t speak Polish: Meidän perheen jouluhahmo

Blogiteksti sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä. Klikkaaminen ei maksa sinulle mitään, jos päädyt ostamaan tuotteen, saan pienen korvauksen.

Maidoton suklaa voi olla todella hyvää! Maidottoman suklaan löytäminen nykyaikana on melko helppoa ja raakasuklaata voi tehdä itsekin kookosrasvan kanssa. Kun kookos on maidon kera poissa ruokavaliosta, joutuu jo hieman tekemään salapoliisin työtä sopivan suklaan löytämiseksi.

Viime jouluna en pystynyt syömään mitään herkkuja pojan takia, joka reagoi maitoni kautta syömisiini. Tai no söin muutaman gluteenittoman piparin koko jouluna. Tänä vuonna minun ei onneksi tarvitse olla enää ilman herkkuja! 🙂 Paljon enemmän on joulufiilis, kun saa hieman mässyttää.

Koska tiedän, että ainesosaluetteloiden lukeminen on ankeaa ja sopivien vaihttoehtojen löytäminen hidasta, niin kasasin tähän maidottomia ja kookoksettomia suklaita ja kaakaoherkkuja.

Kookokseton & maidoton suklaa

Monet alla mainitut suklaat on tehty pääosin luomutuottteista ja makeutuksena on käytetty pääosin ruokosokeria. Poikkeuksena Mignon-munat ja Fazerin kaurasuklaat.

Ainesosaluettelot näet klikkaamalla auki verkkokauppalinkit. En ole lisännyt niitä blogiini, koska ainesosiin voi tulla muutoksia ja ne ovat todennäköisemmin ajantasalla verkkokauppojen sivuilla, jotka kyseisiä suklaita myyvät.

iChoc-suklaat

iChocin luomusuklaita löytyy S-ryhmän kaupoista. iChocin Super Nut-hasselpähkinäsuklaata olen löytänyt pienemmistäkin kaupoista. Lisäksi iChocilla on Classic, Nougat Crisp, White Vanilla, Almond Orange ja Choco Cookie vaihtoehdot.

iChocin Super Nut oli minulle joidenkin kuukausien ajan ihan ykkösherkku ja levyjä meni paljon… Tämä oli ensimmäinen sopiva maidoton suklaa, jonka löysin ja katkaisin tällä ja sipseillä miltei vuoden kestäneen painon putoamisen. Maku on siis tässä suklaassa kohdillaan.

Maidottomat valkosuklaat eivät ole yleensä niin ”kuohkeita” ja imeliä kuin maidolliset versiot. Jos voisin syödä maitoa, niin White Vanilla ei ehkä olisi kuitenkaan ihan ykkösvaihtoehto ostoskoriin. Vaaleasta Nougaa versiosta tykkään enemmän. Appelsiini ja keksi vaihoehtoja minulle ei ole tullut vastaan kuin verkossa ja ne on vielä testaamatta.

Fazer Kaura Choco 62g

Kaurasuklaa kuulosti ensi mainitsemalla hieman kummalliselle. Nämä pikkulevyt olivat kuitenkin todella koukuttavan positiivisia yllätyksiä. Levyä löytyy hasselpähkinällä ja ilman. Itse olen mieltynyt pähkinäversioon (vähän liikaakin).

Lindt Hello Vegaaninen suklaa

Lindt 100 gramman vegaaniset pikkulevyt on ihan törkeän hyviä. Muutaman palan syöminen johtaa aina siihen, että koko levy katoaa. Hups, ihan vaan maistoin!

So Free White Chocolate Alternative Maidoton Valkosuklaa

So Freen valkosuklaa on maultaan hyvin samantyyppinen kuin iChocin versio. Hyvänä puolena, että tämä suklaa sopii myös pähkinäallergikoille ainesosalistan perusteella. * Tsekkaa sisältö & tilaa.

Ohoi! Hasselkrokantti ja pehmeä vaalea

Ohoin-suklaat yllättivät positiivisesti. Makuina on * Pehmeä Vaalea, * Hasselkrokantti ja * Valkoinen Vanilja.

Maistamistani suklaista ei tullut mieleen, että jäisin jostain paitsi! Pehmeä vaalea vastaa minun suussa ihan maitosuklaan makua. Suklaa on nimensä mukaisesti pehmeää ja saa makunystyrät hyrisemään. Hasselkrokantissa on lisäksi reilusti pähkinäinen maku. Näiden suklaiden ostaja saa vielä extrahyvän mielen, koska suklaiden myynnistä lahjoitetaan 5 senttiä jokaisen levyn hinnasta metsiensuojeluun.

Puhdistamo Luomu Raakasuklaapatukat

Puhdistamon raakasuklaapatukoissa on makuina tumma, * appelsiini, * minttu, * villivadelma, mustikka ja vanilja. Omat suosikkini ovat appelsiini ja minttu. Klikkaamalla linkkejä näet sisällön.

Puhdistamon patukat ovat ihan superhyviä. Tunnustan, että söin appelsiinipatukan tänä aamuna aamiaiseksi teen kera ja köllöttelin hymykorvissa sängyssä herkkujeni kanssa. Suklaiksi näissä on muuten harvinaisen vähän hiilihydraatteja, määrä vaihtelee mausta riippuen 11-16,6%.

Mignon maidoton suklaamuna

Tiesitkö, että perinteiset Fazerin Mignon-suklaamunat, jotka tehdään kananmunankuoreen, ovat maidottomia? Minä en ainakaan tiennyt ennekuin joku sanoi sen Facebookissa. Näitä munia löytyy ainakin pääsiäisen alla lähes joka kaupasta 🙂

Tumma suklaa

Monet tummat suklaat ovat maidottomia. Kannattaa tsekata suklaahyllyllä löytyykö valikoimista itselle sopivaa. Alla omat suosikkini.

Fazer Pure Dark

Fazerilla on Pure Dark-nimen alla useampi erilainen tumma suklaa: Crunchy Hazelnut, Roasted Corn, Coffee & Cardamom, Twist of Mint ja 70% Cocoa. Tuotetiedoissa lukee, että saattavat sisältää maitoa. Käytännössä nämä määrät ovat niin pieniä, että suurinta osaa syöjistä ne eivät haittaa.

Olen Pure Dark-suklaista maistanut vain minttua, joka on ihan törkeän hyvää. Siis tarkemmin niin hyvää, etten ole koskaan tullut ajatelleeksi ostaa muita makuja! Levyja olen löytänyt Prismoista. 😀

Änglamark luomu tumma suklaa

Sain lahjaksi levyn Änglamarkin mustikka ja appelsiini manteli suklaata. Molemmissa levyissä maistui vahvasti se mitä otsikko lupasikin eli mantelissa manteli ja mustikassa mustikka. Nämä levyt ei ennättäneet kyllä pitkään pöydällä vanhenemaan… Näitäkin levyjä löytyy Prismoista.

Välipalaherkut

Nämä eivät kuulu maidoton suklaa kategoriaan, mutta ovat kivoja välipalaherkkuja. Maistelin Roobarin kaakonibs & mantelipatukan ja The Protein Ball Co. maapähkinä proteiinipallot.

Roobar

En ole aiemmin törmännyt Roobaarin luomupatukoihin. Makuina on * kaakonibs & manteli, * mulperi & vanilja, * lakritsi & chili ja * hamppuproteiini. Näistä tilasin itselleni jouluksi itselleni kaakonibs & mantelipatukoita.

Patukka on taatelipohjainen ja se maistuu hyvin vahvasti. Patukoissa ei ole muuta makeutusta kuin taatelit. Patukka ei herättänyt valtavia intohimoja, mutta ne ovat maistuvia tuhteja välipaloja. Voisin kuvitella jatkossa ottavani evääksi salitreenin jälkeen.

The Protein Ball Co.

Proteeinipalloja on kookoksettomina ja vegaanisina neljää eri makua: * maapähkinävoi, * maapähkinävoi & hillo, * sitruuna & pistaasi, * vadelma & brownie. Lisääkin makuja löytyy, mutta ne sisältävät sitten joko maitoa, kookosta tai kananmunaa, eivätkä tällä hetkellä käy meidän ruokavalioon.

Kuten Roobar niin myös pallerot ovat taatelipohjaisia. Makukin on samantyyppinen. Maapähkinäpalleroissa maistui mukavasti lupauksen mukaan maapähkinä. Yhdessä pussissa on kuusi palloa, joten näitä voi napostella muutaman pikkunälkään.

Tänä jouluna on siis millä herkutella. Ihanaa joulun aikaa sinulle!

Julkaistu 19.12.2020. Muokattu 6.7.2022 & 22.12.2023