Paljasjalkakenkien etsiminen taaperolle on vienyt tunnin jos toisenkin. Pitää olla riittävän leveä ja taipuisa ja kuitenkin kestävä. Lapsen kengiksi suositellaan kenkiä, joissa on taipuista pohja ja tarpeeksi tilaa varpaille. Sellaisia siis, joissa jalka saa toimia mahdollisimman luonnollisesti. Haulla paljasjalkakengät alkaa siis tupsahdella suositusten mukaisia vaihtoehtoja ruudulle.
Lasten kenkäsuositukset kuulostavat äkkiseltään kevyeltä aiheelta, mutta voin kertoa, että se on kaukana siitä. Keskustelu menee äkkiä fanaattiseen ominaisuuksien vertailuun ja siihen voiko lapsi käyttää ”kompromissikenkiä” vai täytyykö sijoittaa satanen ehtoihin paljasjalkakenkiin.
Menneinä vuosina ajateltiin, että jalkaa täytyy tukea. Omituista, että ihmiset ovat pärjänneet jaloillaan tuhansia vuosia, mutta viime vuosikymmeninä jalat eivät ole enää kelvanneetkaan kävelyyn sellaisenaan, vaan niitä on pitänyt rueta tukemaan. Lasten kengistä löytyy edelleen tämän ajatuksen kenkäkategoriaa hurja määrä.
Pienille kävelemään opetteleville lapsille tarjotaan marketeissa ja kenkäkaupoissa jäykkäpohjaisia kenkiä yhtä jäykillä varsilla. Siinä lapsi sitten heilauttelee näitä tiiliskiviä eteenpäin ja muksahtelee tuon tuosta kenkiensä kanssa nurin.
Taaperon hyvät talvikengät
Suomen talvi tekee taaperon kenkävalinnasta erityisen haastavan. On pakko olla pohjaa, että kylmä pysyy poissa varpaista, mutta samaan aikaan kengän pitäisi joustaa ja olla vielä riittävän tilava villasukalle. Todella hankala yhtälö.
Viime talvi meillä mentiin ZeaZoon Yeti-talvikengillä. Näistä kengistä saa tilatessa valita kapeamman tai leveämmän mallin ja ohuemman tai paksumman pohjan. Otin leveämmän mallin, mutta villasukan kanssa kenkä oli silti vähän liian ahdas. Suomen talvessa paksumpi pohja on aika ehdoton. Tilausta nopeammin ennätti kuitenkin talvi Suomeen, joten poika käveli alkutalven tukevilla tiiliskivillä. Uusien kenkien saapuessa ja jalkaan päätyessä vaihdon paljasjalkakenkiin huomasi samantien. Kävely oli sujuvampaa ja ZeaZoon kengät eivät juurikaan muuttaneet kävelytapaa. Tiiliskivillä eteneminen oli huomattavasti jäykempää, vaikka poika niillä toki oppikin etenemään.
Paljasjalkakenkien hinnat ovat yleensä lähempänä sataa euroa. ZeaZoon Yeteistä maksoin postikuluineen 96 euroa, joten halpaa lystiä ei hyvien kenkien hankkiminen ole. Pärjäsimme onneksi kengillä kuitenkin koko talven ja poika kulki niillä myös pitkälle kevääseen. Kengät pitivät yllättävän hyvin vettä, eivätkä olleet märät edes pienen lätäkössä pomppimisen jälkeen. Kun kevään lätäkkökausi paheni ja niissä viihdyttiin yhä enemmän, niin käsittelin kengät vedenpitävällä suihkeella, sen jälkeen ne kestivät täydellisesti lätäkköleikitkin.
Pojan jalka on kasvanut hyvin maltillisesti, joten kävelemme nyt yli vuotta myöhemmin edelleen samoilla Yeteillä! Kengät ovat kestäneet kovaa käyttöä todella hyvin.
Muitakin erinomaisia talvikenkämerkkejä markkinoilta löytyy, mutta niistä ei meillä vielä ole kokemusta. Paljasjalkakenkien jälleenmyyntiarvo on siisteissä kengissä yleensä hyvä.
Mitä taaperolle jalkaan kesäksi?
Voin sanoa, että olin viime kesänä ihan hukassa, kun piti alkaa tilaamaan pojalle kenkiä, jotka jalassa voi myös kävellä. Poika konttasi vielä vuosi sitten keväällä ja silloin mentiin äitiyspakkauksen töppösillä vielä. Facebookista bongasin keskustelusta Tikki-kengät.
Tikkillä on erilaisia sandaaleja ja nahkakenkiä pienille lapsille. Hintaa kenkäparille tuli vähän alle 33 euroa ja postikuluja hieman alle 17 euroa. Tikki-kengät kestivät hyvin ja olivat ihan hyvä valinta. Niiden pohja ei ollut toki niin pehmeä kuin nahkatossuissa. Jos olisi ollut enemmän tietoa, niin olisin tilannut nahkapohjaiset töppöset ensimmäisiksi kengiksi.
Googlettelin kovasti vaihtoehtoja hyviksi kengiksi täksi kesäksi ja mietin paljonko haluan sijoittaa kenkiin, jotka ovat käytössä kuitenkin vain lyhyen kesäajan. Metsästäessäni pojalle ruokatarvikkeita Saksan Amazonilta, ajattelin samalla tarkistaa löytyisikö sieltä vaihtoehtoa kengille. Kappas vain! Löysinkin nahkakengät pehmeällä pohjalla ja kuumemmille päiville hengittävämmät kankaiset kengät.
Etsin tilaukseen mukaan hyviä kumisaappaita. Päädyin söpöihin sammakkokumppareihin. Niiden pohja ei ollut ihan niin joustava, kuin odotin. Pohja on kuitenkin tasainen, varvastilaa on ja poika kävelee kengillä mielellään. Ongelmana on, että kumpparit eivät oikein tahdo pysyä jalassa ilman sisäpehmikettä, kun ovat numeroa verran liian isot kasvuvaran takia. Ihan varma en ole myöskään miten miellyttävä irrallisen lämmikkeeksi tarkoitetun sisävuoren kanssa kenkä on kävellä. Otimme sen nyt ainakin kesäksi pois käytöstä.
Kangaskengissä oli pohjallisessa kiinni kantapään alla pieni vaahtomuovipehmike, sen sai repäisemällä irti. Sen jälkeen pohja on täysin tasainen. Tässä kenkämallissa olisi pitänyt olla tarkempi koossa, koska otin hieman liian suuren käyntivaran ja kenkä tippui jalasta joka ulkoilulla. Varvastila oli hyvä ja pohja taipuisa.
Pesukarhukuosississa nahkakengissä on nahkapohja, joka kesti kesän kävelyt. Potkupyöräilyyn en toki laittaisi näitä kenkiä… Näissä kengissä on yläosan reunassa kuminauha, jonka solmu kyllä hieman painaa, jos jalka on kovin pullea tai korkea.
Onko sitten järkevämpää ostaa kalliit paljasjalkakengät pohjalla vai parit edulliset töppöset? Kesän kokemuksen perusteella yhdet vedenpitävät kesäkengät olisivat olleet hyvät, kumppareissa kun tuli hiki. Hellesäillä ohuet kangaskengät tai töppöset ajoivat kyllä asiansa.
Palatakseni kenkäkeskustelun fanaattisuuteen. En usko, että jos lapsi kävelee sadepäivinä kumisaappailla, niin hänen jalkansa siitä menevät suuntaan tai toiseen. Tai jos lapsi kävelee yhden talven kompromissikengillä, niin tuskin sekään lopullisesti jalkaa pilaa. Sen sijaan, jos lapsi kävelee aina huonoilla kengillä, joissa on liian vähän tilaa jalalle, niin väkisinhän se alkaa jalkaa muotoilemaan. Meillä pyritään myös kotona olemaan mahdollisimman paljon paljain jaloin, jotta varpaat saavat harittaa ja jalat toimia luonnollisesti.
Onko sinulla hyviä kenkävinkkejä parivuotiaalle?
Juttu julkaistu 15.5.2021 ja päivitetty 27.12.2021.
