Ikkunallani on napottanut Syngonium podophyllum eli tuttavallisesti muulinkorva jo vuosia. Nyt vasta tajusin miten monimuotoinen kasvi voi ollakaan! Muulinkorvia on erivärisiä ja -muotoisia. Talon yksi muulinkorva muuttuikin nyt sitten melkein kahteenkymmeneen…
Muulinkorva on vehkakasvien sukuun kuuluva köynnöstävä kasvi, joka on myrkyllinen. Se on kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikan sademetsistä. Viidakon kasvina se hyötyy hyvästä määrästä valoa, mutta ei kestä paahdetta. Älä siis viskaa muulejasi kesällä parvekkeelle suoraan paahteeseen.
Muulinkorva arvostaa kohtuullista lannoitusta ja palkitsee hoitajansa rönsyilemällä nopeasti. Rönsyt voivat kasvaa useiden metrien mittaiseksi. Niistä on helppo ottaa pistokkaita, jotka voit juurruttaa vesilasissa tai tökätä suoraan kasvupohjaan.
Korkea ilmankosteus ja suihkuttelu ovat muulinkorvien mieleen. Ne eivät pääsääntöisesti ole kuitenkaan erityisen vaikeita kasveja, kun perusasiat eli valo ja kastelu ovat riittäviä. Etenkin talvella keinovalo pitää kasvit kasvamassa, mutta esimerkiksi oma pitkään yksinäinen muulinkorvani ei saanut mullanvaihtoa, ei lannoitetta, eikä keinovaloakaan ja pysyi silti hengissä patterin vieressä. Kasvu oli näissä olosuhteissa toki aika niukkaa… Järjestän hänelle jatkossa kuninkaallisen kohtelun siitä hyvästä, että jaksoi kurjaa hoitoani niin pitkään.
Mikäli muulisi eivät vietä talvea kasvilampun alla, niin talveksi lannoitusta ja kastelua kannattaa vähentää. Kasvupohjan pinnan on hyvä olla kuiva parin kolmen sentin syvyydeltä ennen uutta kastelua. Isommassa ruukussa pinnan voi antaa kuivaa syvemmällekin.
Muulinkorvan kasvupohja
Kyllästyin kotona lentäviin harsosääskiin, jonka vuoksi olen siirtynyt kokonaan mullattomaan kasvatukseen. Mullaton kasvatus on minulle vielä melko uutta, joten mielenkiinnolla seuraan miten kasvit siinä lähtevät menestymään. Ainakin pienijuuriset pistokkaat ovat olleet kasvupohjaan toistaiseksi tyytyväisiä.
Omille muulinkorvilleni tein kasvupohjaan seoksen, jossa on kookoskuitua, biohiiltä, männynkaarnaa, lekasoraa ja perliittiä. Muulinkorvat tykkäävät hieman happamasta kasvupohjasta, siksi kaarna toimii niiden kasvupohjassa erityisen hyvin.
Voit kasvattaa muulinkorviasi normaalissa viherkasvimullassa, johon lisäät sekaan ruukkusoraa, perliittiä tai kaarnaa tuomaan ilmavuutta kasvupohjaan. Tällöin multa ei ajan kanssa painu tiivisti juurien ympärille tukahduttaen niitä.
Omilleni aion kokeilla tulevaisuudessa myös vesiviljelyä. Kerron tästä lisää myöhemmin, kun saan sopivia pistokkaita kokeiluun.
Muulinkorvan historia
Linnaeus kuvasi ensimmäisen Syngonium-lajin Arum auritum -nimellä toisessa Species Plantarum -painoksessa vuonna 1763.
Syngonium nimeä käytti ensimmäisen kerran Schott vuonna 1829. Kirjassaan Synopsis Aroidearum 1865 hän kuvasi 11 eri muulinkorva lajiketta. Näistä vain Syngonium Auritum on vain säilyttänyt nimensä ennallaan. 1860 julkaisemassaan Synopsis Aroidearum-julkaisussa hän kuvasi 20 eri lajia, joista löytyy jo useampia nykyisinkin tunnistettavia lajikkeita (S. schottianum, S. hoffmannii, S. wendlandii, S. salvadorense, S. podophyllum var. peliocladum, S. neglectum, ja S. angustatum).
Syngonium kuuluu vehkakasveihin eli Araceae-sukuun, joiden monimuotoisuus ilmenee parhaiten Keski-Amerikassa.
Lähde:
Thomas B. Croat 2017: A Revision of Syngonium, viitattu 29.7.2022
Alla esittelyssä muulinkorvani. Kun nämä ihanaiset hieman venähtävät, niin pistokkaita tulee saataville. 🙂
Syngonium Podophyllum Albo Variegata
Vuosi takaperin tätä värivirheellistä valkealaikkuista muulinkorvaa sai ilmeisesti vielä tosissaan metsästää Suomessa. Kertoo kuitenkin jotakin muulinkorvien kasvuvauhdista, että tällä hetkellä ne liikkuvat harrastajalta toiselle noin 5-10 euron hintaan.
Kuten kaikilla muillakin valkolehtisillä kasveilla, niin kasvin lehdissä oleva valkoinen osa ei pysty yhteyttämään. Tämän vuoksi vaalealehtiset kasvit vaativat enemmän valoa kuin vihreälehtiset. Uudet valkoiset osat saattavat ensin hieman kellertää, mutta muuttuvat yleensä sitten kauniin valkoisiksi.
Syngonium Angustatum
Angustatumilla on hauskat pitkät liuskoittuneet lehdet. Nuorella kasvilla lehti on liuskoittunut kolmeen osaan, vanhemmiten liuskojen määrä kasvaa.
Angustatum on levinnyt luontoon paikoitellen kaakkoisessa USA:ssa sekä Australiassa. Sitä kitketään haitallisena vieraslajina Syngonium podophyllum ja Syngonium neglectum lajien kanssa. Meillä ei Suomessa tätä riskiä kylmien talvien vuoksi ole, joten kasvatetaan vain kaikella rakkaudella näitä upeita ”rikkaruohoja” 🙂
Aasinkultakorva Syngonium Auritum
Muulinkorviin viitataan joskus aasinkorvina, mutta Syngonium Auritium on nyt se ns. oikea aasinkultakorva. Se on Jamaikalta ja Hondurasista kotoisin oleva köynnös. Kasvi kestää voimakastakin leikkausta, joten siitä on helppo ottaa pistokkaita.
Syngonium Confetti Tricolor
Confetilla on suorastaan hempeät lehdet, joissa on valkoista, vaaleanpunaista ja vaaleanvihreää kuviointia. Nuoren kasvin lehdet ovat nuolenpään muotoiset, isommilla kasveilla ne ovat kolmiosaisia.
Confetti Tricolor on hieman harvinaisempi muulinkorva, mutta harrastelijoilta sitä saa usein jo alle kahdellakympillä. Hinta kertoo, että tämäkin laji yleistyy kovaa vauhtia Suomessa.
Syngonium Mango Allusion
Tämän lajin leveät rypytetyt sydämenmalliset lehdet, joissa vaaleanpunainen kuviointi yhdistyy vaalean punertaviin ehkä jopa violettiin taittaviin lehtisuoniin, ovat hurmaavia. Oman Mango Allusioni lehdet ovat melko vihreitä, mutta toivon, että lisävalo saa kasvin innostumaan tuottamaan pinkimpiä lehtiä.
Syngonium Maria
Syngonium Marian lehdet ovat pienenä punertavia tai kuperinvärisiä ja vihertyvät vanhetessaan. Kasvi kasvaa hyvissä olosuhteissa nopeasti.
Syngonium Maria Allusion
Maria Allusion on uudempia värimuunnoksia. Vaaleanvihreissä lehdissä on vaaleanpunaista ja kuparia. Lehtisuonet ovat pinkit.
Syngonium Mottled / Mojito
Mojito ja Mottled tarkoittavat samaa lajiketta. Tämä kasvi helppo tunnistaa eri vihreän sävyillä täplitetyistä lehdistään. Se on kotoisin Latinalaisen Amerikan alueelta Meksikosta Boliviaan.
Syngonium Mouse Ears
Mouse Earsillä on jäinen vihreä variegaatio lehdissään, joita reunustaa tummempi vihreä. Nimensä se on saanut pienistä melko pyöreistä lehdistään. Jos törmäät nimeen Snow Queen, niin se tarkoittaa samaa lajiketta.
Omat hiirenkorvani suuttuivat hieman postituksesta ja uudesta kasvupohjasta, mutta tekevät siitä huolimatta jo uutta kasvua 🙂
Syngonium Neon
Nuolen muotoiset hempeät vaaleanpunaiset lehdet, jotka muuttuvat persikan punaisiksi ja keltaisiksi kasvin kasvaessa. Myynnissä on paljon myös Neon Robustaa, joka on jalostettu tästä lajista.
Omani on vasta juurtumassa ja sai juuri tehtyä ensimmäisen juuren, jonka vuoksi pistokas hieman vielä nuupottaa.
Syngonium Panda
Punertaviin lehtivarsiin yhdistyvät kirkkaanvihreät lehdet, joissa on usein vaaleat tai kellertävät lehtisuonet. Lehdissä esiintyy eri sävyisiä vaaleita laikkuja tai pilkkuja. Jokaisen lehden kuviointi on uniikki. Nuoren kasvin nuolenpään malliset lehdet liuskoittuvat myöhemmin kolmiosaisiksi. Panda tykkää kiipeillä, niin kuin monet muutkin muulinkorvat. Sitä voi tukea kasvamaan vaikkapa pitkin kookostolppaa.
Syngonium Pink Splash
Kirkkaan vihreissä lehdissä on vaaleanpunaisia pilkkuja ja roiskeita uniikkina kuvioina.
Syngonium Aurea
Aurean tunnistaa näyttävistä limen, keltaisen ja vihreän värin kuvioimista nuolenpään muotoisista lehdistä. Aurea on lähtöisin Keski-Amerikan trooppisilta alueilta.
Syngonium Red Spot Tricolor
Tämän lajin lehdissä on vähän kaikkea siis vaaleanpunaista, valkeaa ja eri vihreän sävyjä. Tämä kasvi onkin yksi lemppareistani kirjavuutensa vuoksi.
Red Spot Tricolor on hieman harvinaisempi laji, sitä liikkuu kuitenkin pistokkaina harrastajien kesken noin 30 euron hintaan, joten mikään mahdottomuus sen hankkiminen ei ole. Omani on vielä hieman harmistunut kuljetuksesta ja uudesta kasvupohjasta. Odotan mielenkiinnolla kasvin kasvua ja uusia lehtiä.
Syngonium T25
Syngonium T25 on pienilehtinen muulinkorva, jonka lehdissä on hieno variegaatio. Tarkoittaen sitä, että kasvin lehdet ovat osittain valkoiset.
Syngonium Trileaf Wonder
Trilleaf Wonder on saanut nimensä erikoisen muotoisista lehdistään, jotka jakautuvat kolmeen suikaleeseen. Lehdet voivat kasvaa kämmenenkokoisiksi ja kasvi kasvaa helposti hyvällä hoidolla noin metrin mittaiseksi. Lehdet ovat nuorina vaalean vihreitä ja saavat tummemman vihreän sävyn vanhetessaan. Luonnossa tätä lajia tavataan Meksikossa, Brasiliassa ja Boliviassa.
Syngonium White Butterfly
Tällä muulinkorvalla on kermanvalkoinen ja vihreä lehti. Nuolenpään muotoinen lehti muistuttaa perhosen siipiä.
Tämä pistokas meinasi heittää hyvästit minulle heti alkuunsa mädättämällä varttaan. Jouduin leikkaamaan vartta niin paljon, että pistokkaassa ollut toinen lehti irtosi pois. Olin ihan varma, että tämä on menetetty tapaus. Pistokas sai lillua vesilasissa juorun kanssa viikkotolkulla lähellä kasvivaloa, jossa viimeinenkin lehti meinasi kuivua. Lopulta se pukkasi juuret ja nyt on jo uutta kasvua on näkyvissä!
Lisää muulinkorvien lajeja
Lisää muulinkorvien lajeja näet Plants Insiderin tekemästä videosta.
Tässä vielä Lipsha Worldin tekemä video muulinkorvien erikoisemmista lajeista.
