Kirje lapselleni

Odotan sinua maailmaan hetkenä minä hyvänsä. Laskettuun aikaan on enää muutama päivä. Mahani on kuin olisin syönyt keilapallon ja on vaikea nukkua. Sinä pungerrat päivittäin tomerasti pyllyäsi ylöspäin ja työnnät jalkojasi kylkeeni. Lapsesta asti olen kuvitellut saavani yhden lapsen. Nyt olen valmis äidiksesi.

Tietyt asiat säilyvät samanlaisina vuodesta toiseen, toiset taas muuttuvat. Sinun syntymäsi saa minut ajattelemaan omaa lapsuuttani ja elämääni. Sieltä nousi esiin asioita, joita toivon sinunkin oppivan.

Olet täydellinen sellaisena kuin olet ja pärjäät missä tahansa

Olin itse lapsena todella ujo, oikea intoverttiuden perikuva. Minulla oli vain muutamia ystäviä. Seuraa minulle piti eläinlaumani, johon kuului jyrsijöitä, kaloja, lintuja, koiria ja kilpikonnia.

Olen aina uskonut pärjääväni ja sitä olen hokenut itselleni pienestä asti. Tämä on kantanut hyvin tähän päivään asti. Minun ei ole koskaan tarvinnut olla suosituin eikä paras.

Kanna (sopivasti) vastuuta

Ensimmäisen koirani sain noin kahdeksanvuotiaana. Hassun pienen Piki-perhoskoiran, joka oli elänyt kennelissä elämänsä siihen asti. Tätä koiraa ei ollut siunattu älykkyydellä, mutta se korvasi sen osallistumalla mihin tahansa leikkiin kanssani, jota se vain ymmärsi.

Vähän myöhemmin perheeseemme muutti porokoiran puolikas, rescue-koira Lulu, joka oli ehkä viisain koira jonka olen koskaan tavannut. Jopa liian viisas, sillä se ei viitsinyt tehdä asioita miellyttääkseen, eikä edes ruuan takia. Kävimme kuitenkin tottelevaisuuden ja agilityn alkeiskurssit läpi.

Lulun kanssa kiersimme paljon leikkimielisiä koiranäyttelyitä ja kahmimme niistä ison määrän ruokapusseja ja pokaaleita kotiin tuotavaksi. Tämä koira oli minulle ystävä, jonka kanssa uskalsin mennä lapsena minne vain. Kulkiessamme pimeässä metsässä lenkillä minulla ei koskaan ollut mukana taskulamppua, koska luotin Lulun vievän meidät aina kotiin. Se osasi varoittaa niin epäilyttävistä ihmisistä kuin eläimistäkin.

Piki ja Lulu opettivat minulle vastuuta. Koirissa on paljon enemmän tekemistä kuin juoksupyörässä juoksevassa hamsterissa. Lenkille oli lähdettävä säästä huolimatta ja molemmat oli koulutettava yhteiskuntakelpoisiksi.

Kasvaessasi tulet huomaamaan, että etenkin työelämässä vastuuta voi kantaa niin paljon kuin vain selkä ja järki kestää. Vastuuta ei kannatakaan kahmia liikaa, mutta pidä kiinni niistä asioista, jotka olet luvannut hoitaa.

Hanki hyvä harrastus

Koirien ja eläinten lisäksi lapsuuteeni kuuluivat kirjat. Kahlasin kirjaston hyllyjä läpi pikavauhdilla pienestä asti. Äitini kanssa kävimme usein hakemassa kerralla useita kassillisia kirjoja, jotka sitten ahmin läpi ennen seuraavaa reissua.

Äitini on muuten kiltein ja ihanin ihminen jonka olen koskaan tavannut. Hän on aina pyrkinyt tarjoamaan minulle kaiken mikä vain on ollut mahdollista. Äidin kanssa olen pienestä asti käynyt lukemattomia keskusteluja ja jakanut ilot ja surut. Tiedän, että hänestä tulee myös sinulle erittäin tärkeä.

Lapsena kävin joitakin vuosia myös ratsastamassa joka viikko. Oli hieno tunne kun yhdeksänvuotias pikkunappula sai ison ponin ravaamaan pitkin kenttää. Toivon, että löydät harrastuksia, joka saavat sinut hymyilemään ja joita voit muistella vielä aikuisenakin.

Heittäydy hetkiin ja rakasta

Joanna kirjoitti kirjeen lapselle, kuvassa Mikan kanssa

Isässäsi rakastuin hänen älyynsä ja siihen kuinka hän sai minut tuntemaan olevani elossa koko sydämestäni. Hänen nallekarhumaisessa syleilyssä olen aina turvassa. Uskon, että sinä tulet huomaamaan saman hyvin pian.

Isäsi opetti minulle kuinka elämästä nautitaan tarttumalla sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Hänen kanssaan mikään ei ole mahdotonta!

Toivon, että sinusta kasvaa itsenäinen ihminen, joka rakastaa täydestä sydämestä, nauttii elämästä ja pitää kiinni sovituista asioita. Muista aina, että olet täydellinen juuri sellaisena kuin olet. Pian nähdään!

Rakkaudella äiti