Masuasukki päätti tulla maailmaan reilu kolme viikkoa sitten. Supistukset alkoivat laskettuna aikana iltapäivästä. Seuraavana aamuna saimme syliimme kaikinpuolin täydellisen pojan.
Pääsimme kotiutumaan sairaalasta pojan ollessa kahden vuorokauden ikäinen. Aika osastolla meni nopeasti tutustuessa toisiimme ja ihmetellessämme yhdessä maailman menoa. Vauvoista ei itselläni ole juurikaan aiempaa kokemusta, joten etukäteen mietin miten kaikki sujuu. Sairaalassa opetettiin kuitenkin kädestä pitäen kaikki tarpeellinen pesuista imetykseen. Sairaala-ajan jälkeen tunsin puhuvani jo sujuvasti vauvan kanssa samaa kieltä. Tästä suuren suuri kiitos KYS:n naistenosaston henkilökunnalle. Teette aivan huikean hyvää työtä.
Mika on pitänyt huolen, että vauvan syntymän jälkeen kotona on aina ruusuja 🙂 
Vaunuajelulla mustikassa 
Näissä maisemissa mieli rentoutuu.
Vauva-arki on lähtenyt erittäin hyvin liikkeelle. Pieni mies oli oikein tyytyväinen tuhisija ensimmäiset puolitoistaviikkoa. Sen jälkeen vatsasta nouseva ruoka ja sinne jäävä ilma ovat aiheuttaneet välillä valvottuja öitä ja itkettyjä päiviä. Onneksi oireita ei ole kuitenkaan ollut joka päivä. Useita eri kokeiluja oireiden helpottamiseksi on nyt menossa. Katsellaan miten tilanne kehittyy ja selviääkö vaivojen aiheuttaja.
Vatsavaivattomat päivät meillä onkin sitten helppoja. Tissillä käydään yöllä pariin otteeseen ja päivällä parin kolmen tunnin välein. Katsellaan silmät suurina maailman menoa, mieluiten sylistä käsin tietenkin. Parasta on pääsy autoajelulle ja kantokopassa ostoskärryajelu, jolloin vedellään sikeimmät päiväunet.
